Henkeen ja vereen

Wimpole

Kotona ollaan taas, terve menoa vaan! Kotimatka meni ihan jees, vaikka oli harvinaisen paha migreeni koko lennon ja sitten linkkumatkan kotiin. Oli ihan huippuhyvä reissu. Tuli nähtyä niin monta eri paikkaa viikon sisään! Ei varmaan moni kutsuis sellasta lepolomaksi, mutta mä kyllä kutsun sitä just siks. Mulle lepoa on vaan se, ettei oo pakko tehdä mitään, eikä keskittyä mihinkään, vaan saa antaa ajatusten kulkee minne ne haluukin. Aktiivinen ja vapaa loma on paras loma. Viikko sitä ja pystyy hyvin taas keskittymään töissä. Tänään pitikin mennä heti töihin aamulla ja hyvinhän se meni. Paitsi että pamautin pääni ovenkarmiin, älyttömältä kuin se kuullostaakin. En pysty edes selittämään miten mä onnistuin siinä, mutta ainaki se sattu ihan sikana. Perus Sara-tyylii. Nyt on sit mukava pieni kuhmu otsassa.

the Fitzwilliam Museum

Claude Monet

Mami ja heppa

Bunkkeri, ihan oikeesti

Heissan Sveissan.

Ja sit vielä tän viikon most played, eli Gracias ja Juno. Ihan mahtavaa musiikkii tulee Suomesta tällä hetkellä. Gracias - HKI (alla) on kyl muutaman vuoden vanha mut kuunnelkaa sen uutta matskuu! Kohta on saatavilla uus Elengi levy. Mä ainaki ootan sitä innolla! Eikä tää Junonkaan biisi oo uus, mutta ei se mitään! Parempi nyt ku ei koskaan. Ehkä joltaki on jääny kuulematta!

  

HYVÄÄ ALKAVAA VIIKONLOPPUA!

Huomenna mennään tsiigaan uusin X-Men!

x

Sara

Flight

Hey yo!

Last day in England. Lying in the hotel bed watching re-runs of Ugly Betty. Did my a Bikini a day  booty workout. Mom and J left already so I'll be by myself all day. Thought I'd head to the airport pretty early anyway, I can sit at Starbucks and read until my flight leaves. Can't say I'm super excited to get back to work but hey, only two months more! Let's do this.

Photos are from Wimpole Estate, which we visited yesterday. I looooved the library. Paradise. I could've stayed in there for weeks.

x
Sara

Oxford etc

Thought I'd post a few photos while waiting for the Finland - Russia game to continue! My poor nerves!

It's been 5 awesome days here in England. 3 more to go. Oxford was amazing. We've visited a lot of gardens and castles and houses. Basildon park, Greys Court, The Vyne, Stourhead.. The Vyne was sooo cool, with THE ring and all... But I'll post later about that one, now back to the game!

Don't want to go back to Stockholm. I'm so ready to move to London.

x
Sara

LNDN BBY

Hello there!! (In a brittish accent, perhaps)

I'm in London! Finally! I got up at 4 AM but I'm not tired at all, the opposite actually. I'll have to stay at the airport a few more hours until mom and J arrive. Then we're probably gonna head to our hotel first. I'm looking forward to exploring cities I've never been to in England! Travelling's the best, as I'm sure I've mentioned a gazillion times before.

So, I had to snap a pic of an article from yesterday's NYT for you too to read. It was spot on. So I recommed you guys to read it too.

Plus,  a selfie from this morning. I woke up simultaneously with the sunrise, so #NOFILTER haha... The Sunrise and the Sunset,  some of God's greatest gifts to mankind let me tell you.

Alright. Peace out, time to continue reading and trying to make time go fast enough during the next three hours. I really hope I didn't leave the oven on. Then again, I haven't used it in a week, but you never know!

Take care you awesome blogreaders!

x
Sara

Ikuisuuteen on vain hetkinen

Kun varmaan viidettäsataa kertaa tälle kuukaudelle totesin, että kohta on kesä, pomoni tokaisi, että kuules Sara, ei sitä voi elää elämää niin, että aina vain odottaa tulevaa. Täytyy elää myös tässä hetkessä, muuten se on kauheaa ajan tuhlausta. Carpe diem, you know. Ja minä mietin itsekseni, että meillä taitaa olla ajasta vähän eri käsitys. Kun on ikuisuus aikaa, kerkeää elää hetkessä vaikka seuraavat 20000000000 vuotta. Kun se aika koittaa. Ja sitten metrossa istuessa mietin, että ehkä sitä voisi kuitenkin yrittää vähän useammin vain elää tässä hetkessä. Siis sillä tavalla, ettei aina mieti mitä seuraavaksi tekee tai mitä tapahtuu tai minne matkustaisi tai mitä ostaisi. Mutta ei se ole niin helppoa kaupungin stressi-ilmastossa. Mieluummin istuisin rannalla ja katsoisin auringonlaskua Corona kädessä, niin kuin Sri Lankalla tein. Istuin yksin rannalla, ja katsoin auringonlaskua, merta ja lapsia jotka pelasivat jalkapalloa ilman huolen häivää. Eikös se ole sellaista Carpe Diem-touhua!? Kyllä minäkin osaan, kun olosuhteet ovat otolliset. No mitä sitten kun olen sellaisessa paikassa, jossa en viihdy!? Pitääkö silloinkin elää hetkessä? No, silloin ainakin minä mieluummin pakenen mieleeni. Päiväunelmiin, haaveisiin, kuvitelmien taikamaahan. Ja päiväunelmoinnin taikoja ei ihan joka ihminen ole saanut kokea. Otan osaa niille, joilta puuttuu mielikuvitus ja kyky sekunnissa kadota toiseen ulottuvuuteen.

Kiehtovin ihminen, jonka koskaan olen tavannut, oli pieni tyttö, joka oli poissa koko ajan. Siis, poissa tästä maailmasta. Ajatukset ja mieli olivat tytön omassa pienessä maailmassa, eivätkä sekunniksi pistäytyneet meidän karuun ja kylmään todellisuuteen. Minä vain istuin vieressä ja tuijotin ihmeissäni, miten tämä pieni otus leikki ja nauroi itsekseen, kiinnittämättä mitään huomiota kehenkään, eikä mihinkään.
Mutta, having said that, ehkä sitä pitää välillä vain oppia pysähtymään, elämään juuri nyt, tuntea, mitä tuntee nyt, ja lopettaa se ikuinen karkuunjuokseminen. Kyllä se mun pomo on ihan viisas ihminen. Ja sen pituinen se.

x
Sara

Ja sori vaan, jos tää yritys edes jotakuinkin oikeaoppisen suomen kielen kirjottaminen häiritsi.

I must get back to the Sea

MONDAY. What a day. This was the best Monday I've had in ages. It was "warm" outside so I wore my spring jacket, work went well, then I worked out at the gym for about an hour and after that I went out on the soccer field next to our house to run intervals, jump, skip, move side to side etc. An awesome interval workout, that is. I'm not a fan of the treadmill, but I love running outdoors. I get bored easily, so I definitely need a changing scenery when I'm running. And I especially love running when it's dark outside. In the evenings that is. So tonight was perfect.

It's weird how now after watching all episodes of Suits (so far) I have quite a lot of extra time in the evenings. At least that's what it feels like now that I don't have any shows to watch. And it feels great. I don't like being hooked to shows, so I'll try to avoid getting hooked to another show, at least when there are a few seasons available immediately. I kind of miss the days when you'd only watch series on the TV and they'd show one episode per week. Then you'd walk around all week longing for the next episode, getting all excited on the day it finally aired. I remember being like that with many shows, such as Alias, Lost, Prison Break, Drop Dead Diva, Grey's Anatomy... Now it's just not the same when pretty much everything's available online. I don't even have a TV. Am I making any sense? Maybe not, but the conclusion is that I don't want to get hooked on any show in a while now. I'd rather read or learn Persian, as I decided to do a week ago. Let's do this.

HAVE A NICE WEEK PEOPLE.

x

Sara

And theeen... A few photos from lovely Chile. I need the ocean..

DAT TAN. COME BACK.

Landelta Lontooseen

Oli kieltämättä vaikeaa valita millä kielellä aloitan kirjoittamisen. Koska Suomesta ollaan niin ehkä parempi aloittaa suomeksi. Tai no, itse asiassa vain minä olen Suomessa syntynyt mutta kai nuo kaksi muutakin saa laskea ihan suomalaisiksi. Jos sitten ensimmäiseksi esittelisin itseni. Minä olen Sara, 22 vuotta ja asun Tukholmassa. Tämä blogi on saanut alkunsa Even aloitteesta ja myös Laura on tässä mukana. Me tullaan varmaan kirjoittamaan samalla tavalla kuin toistemme kanssa puhutaan, eli kolmella kielellä (suomi, ruotsi ja englanti). Mitäpä muuta? No, minä ja Laura ollaan suunniteltu että me muutetaan elokuussa Lontooseen. Siitä tämä "Landelta Lontooseen"-juttu lähtikin liikkeelle. Vaikka ehkei Tukholmaa voi sanoa landeksi... Tällä hetkellä säästetään rahaa ja järjestellään pikku hiljaa asioita kuntoon muuttoa varten. Mutta sinne onkin vielä puoli vuotta! Niin joo, voin varoittaa että minä tulen varmaankin kirjoittamaan paljon treenaamisesta, kun se on ehdoton lempipuheenaiheeni. Monia se varmaan ärsyttää, mutta ei se mitään! Minulle se tuo niin paljon iloa elämään, etten malta olla puhumatta siitä. 

Suomesta ollaan, Ruotsissa asutaan ja Lontooseen muutetaan.

And in English:
Well, I started writing my first blog post here in Finnish. I thought it was suitable since I'm Finnish. We all are, more or less. I'm Sara and this is the blog I'll be sharing my thoughts on together with my two best friends, Laura & Eve. Since me & Laura are planning to move to London in August, Eve came up with the idea of us sharing a blog and using it to keep each other updated. We already have vivid daily conversations on whatsapp, but it felt like a fun idea to create a blog and to share the good and the bad with everyone. I'm 22 and I live in Stockholm. I'll warn you, I'm probably going to write quite a lot about training and health, since those are the things I love to talk about. And why not, they make me a better and happier person, so why not share the happiness with everyone? I also love to take photos (even though I haven't been doing much of it lately, except on Instagram). So that's a short introduction. Hope you (whoever you are) enjoy reading our crazy stories.

x
Sara

PS. The photos above are from Tenerife back in January.