Henkeen ja vereen

Wimpole

Kotona ollaan taas, terve menoa vaan! Kotimatka meni ihan jees, vaikka oli harvinaisen paha migreeni koko lennon ja sitten linkkumatkan kotiin. Oli ihan huippuhyvä reissu. Tuli nähtyä niin monta eri paikkaa viikon sisään! Ei varmaan moni kutsuis sellasta lepolomaksi, mutta mä kyllä kutsun sitä just siks. Mulle lepoa on vaan se, ettei oo pakko tehdä mitään, eikä keskittyä mihinkään, vaan saa antaa ajatusten kulkee minne ne haluukin. Aktiivinen ja vapaa loma on paras loma. Viikko sitä ja pystyy hyvin taas keskittymään töissä. Tänään pitikin mennä heti töihin aamulla ja hyvinhän se meni. Paitsi että pamautin pääni ovenkarmiin, älyttömältä kuin se kuullostaakin. En pysty edes selittämään miten mä onnistuin siinä, mutta ainaki se sattu ihan sikana. Perus Sara-tyylii. Nyt on sit mukava pieni kuhmu otsassa.

the Fitzwilliam Museum

Claude Monet

Mami ja heppa

Bunkkeri, ihan oikeesti

Heissan Sveissan.

Ja sit vielä tän viikon most played, eli Gracias ja Juno. Ihan mahtavaa musiikkii tulee Suomesta tällä hetkellä. Gracias - HKI (alla) on kyl muutaman vuoden vanha mut kuunnelkaa sen uutta matskuu! Kohta on saatavilla uus Elengi levy. Mä ainaki ootan sitä innolla! Eikä tää Junonkaan biisi oo uus, mutta ei se mitään! Parempi nyt ku ei koskaan. Ehkä joltaki on jääny kuulematta!

  

HYVÄÄ ALKAVAA VIIKONLOPPUA!

Huomenna mennään tsiigaan uusin X-Men!

x

Sara

LNDN BBY

Hello there!! (In a brittish accent, perhaps)

I'm in London! Finally! I got up at 4 AM but I'm not tired at all, the opposite actually. I'll have to stay at the airport a few more hours until mom and J arrive. Then we're probably gonna head to our hotel first. I'm looking forward to exploring cities I've never been to in England! Travelling's the best, as I'm sure I've mentioned a gazillion times before.

So, I had to snap a pic of an article from yesterday's NYT for you too to read. It was spot on. So I recommed you guys to read it too.

Plus,  a selfie from this morning. I woke up simultaneously with the sunrise, so #NOFILTER haha... The Sunrise and the Sunset,  some of God's greatest gifts to mankind let me tell you.

Alright. Peace out, time to continue reading and trying to make time go fast enough during the next three hours. I really hope I didn't leave the oven on. Then again, I haven't used it in a week, but you never know!

Take care you awesome blogreaders!

x
Sara

It's a Wonderful Life

(via tumblr)

(above, Alexandra Spencer/Chanel)

Well, hello. The headline's from the movie It's a Wonderful Life, which I'm watching right now. Getting along with the IMdB top 250 quite well. 

It's been a nice and quite busy day. Finally visited SGC, it's such a cool hotel, looking forward to seeing Jeremiah Jae there on Thursday. And then I had my talk, which went well, or at least I hope so. I wasn't nervous, so that's always nice.

I've been out shopping a little today also at my favorite stores Sephora, & other stories and Urban Outfitters. I was supposed to save up... Well you know how it goes haha. One week to go and I'll be on my way to England again. Loving it! I'll get to spend time with my awesome mom and go sightseeing all over the English countryside. This time I'll take my camera with me too. Haven't used it in what seems like forever so it seems about time. I'm only traveling with hand baggage so I'll have a hard time choosing what to pack. Well, preparation is key! I ought to be quite used to traveling too, so packing isn't a big deal. Oh goodness I'm so excited. I wish I could start traveling more. Last year was really cool since I was in Chile for 3 months, Sri Lanka for 6 weeks, London for 4 days and Tenerife for a couple of weeks. This year's not been that awesome so far, I've kind of been stuck here in Stockholm since January 8th. But now it's finally time again! 

Hope you all have an awesome week! I'll be blogging more tomorrow!

x

Sara

Ikuisuuteen on vain hetkinen

Kun varmaan viidettäsataa kertaa tälle kuukaudelle totesin, että kohta on kesä, pomoni tokaisi, että kuules Sara, ei sitä voi elää elämää niin, että aina vain odottaa tulevaa. Täytyy elää myös tässä hetkessä, muuten se on kauheaa ajan tuhlausta. Carpe diem, you know. Ja minä mietin itsekseni, että meillä taitaa olla ajasta vähän eri käsitys. Kun on ikuisuus aikaa, kerkeää elää hetkessä vaikka seuraavat 20000000000 vuotta. Kun se aika koittaa. Ja sitten metrossa istuessa mietin, että ehkä sitä voisi kuitenkin yrittää vähän useammin vain elää tässä hetkessä. Siis sillä tavalla, ettei aina mieti mitä seuraavaksi tekee tai mitä tapahtuu tai minne matkustaisi tai mitä ostaisi. Mutta ei se ole niin helppoa kaupungin stressi-ilmastossa. Mieluummin istuisin rannalla ja katsoisin auringonlaskua Corona kädessä, niin kuin Sri Lankalla tein. Istuin yksin rannalla, ja katsoin auringonlaskua, merta ja lapsia jotka pelasivat jalkapalloa ilman huolen häivää. Eikös se ole sellaista Carpe Diem-touhua!? Kyllä minäkin osaan, kun olosuhteet ovat otolliset. No mitä sitten kun olen sellaisessa paikassa, jossa en viihdy!? Pitääkö silloinkin elää hetkessä? No, silloin ainakin minä mieluummin pakenen mieleeni. Päiväunelmiin, haaveisiin, kuvitelmien taikamaahan. Ja päiväunelmoinnin taikoja ei ihan joka ihminen ole saanut kokea. Otan osaa niille, joilta puuttuu mielikuvitus ja kyky sekunnissa kadota toiseen ulottuvuuteen.

Kiehtovin ihminen, jonka koskaan olen tavannut, oli pieni tyttö, joka oli poissa koko ajan. Siis, poissa tästä maailmasta. Ajatukset ja mieli olivat tytön omassa pienessä maailmassa, eivätkä sekunniksi pistäytyneet meidän karuun ja kylmään todellisuuteen. Minä vain istuin vieressä ja tuijotin ihmeissäni, miten tämä pieni otus leikki ja nauroi itsekseen, kiinnittämättä mitään huomiota kehenkään, eikä mihinkään.
Mutta, having said that, ehkä sitä pitää välillä vain oppia pysähtymään, elämään juuri nyt, tuntea, mitä tuntee nyt, ja lopettaa se ikuinen karkuunjuokseminen. Kyllä se mun pomo on ihan viisas ihminen. Ja sen pituinen se.

x
Sara

Ja sori vaan, jos tää yritys edes jotakuinkin oikeaoppisen suomen kielen kirjottaminen häiritsi.