Huomenia! Hyvää sunnuntaita kaikille vaan. Kello on kohta 13, enkä oo tehny mitään järkevää. Oon vaan lukenu, kattonu leffaa (the Garden State, ihan jees), doodlannu ja juonu kahvia. Ulkona näyttää olevan aika kiva ilma, niin aattelin mennä lenkille ja sitten gymille treenaamaan. Oon ollu vähemmän tai enemmän flunssassa tän viikon, et on saanu ottaa vähän rauhallisemmin, mutta ehkä sitä nyt jo pystyis treenata kunnolla, vihdoinkin. Et sellasta. Ei oo kauheesti valittamista tässä päivässä.
Eilen oltiin Lauran kanssa kattomassa uusin Captain America, ja olihan se hyvä. Romanoff (Scarlett) on kyl sellanen mimmi et huhhuh! Ootetaan sit innolla seuraavaa Marvel-leffaa! Ja hei, mulla tuli 700 leffaa täyteen leffatykissä. Seuraavana sit 800.
Älytöntä muuten et noi kaks muuta lähtee jo ens viikonloppuna Nykiin! Mä jään ihan yksin tänne kököttämään haha. Sit me ei nähä toisiamme kolmeen viikkoon, ku mä lähen sinne Englantiin sit ennenku ne kerkee tulla takas. Mut aika menee nopeesti, niin se vaan on aina. On vähän kummalista seurata sivusta ku koti-Suomessa vanhat kaverit ja tutut kasvaa, muuttaa, menee naimisiin, ja sen sellasta. Eikä ite oo osana sitä ollenkaan enään. Mä on sanonu niin ennenki, et tuntuu ku mun osalta Suomi ois paussilla kun ite on siellä, mut ei se todellakaan niin oo. Ja sit aina välillä ku sen huomaa nii sitä on niin ihmeissään. Minne kaikki aika hävis? Kaikki suunnitelmat ja ideat jotka piti toteuttaa kavereitten kanssa, ja sitten hupsista keikkaa ne onki naimisissa ja sitten niillä onki jo lapsia. Ihan ku mä juoksisin aikajunan takana enkä ikinä saa sitä kiinni. Sen takii kai ne sanoo et pitää elää tässä hetkessä, ehkä sitä sillon vois ees istuu siinä junassa ja seurata ku maisemat vilahtaa ohi. Ja keskittyy siiheen, mikä on olennaista.
Mitäänsanomatonta, ehkä.
x
Sara
PS. Don't eat (vegan) chocolate in your bed. Ne tahrat ei vaan millään haluu lähtee ees pesussa pois. Tai sit mä vaan en osaa pestä haha. Aika todennäköstä seki.
