VIIKKOKOOSTE

Että sellasta. Taas ollaan viikosta selvitty elossa! Joten ehkä sitä vois taas jonkunlaisen koosteen tehdä. Päätettiin äitin kanssa et joka ilta kirjotetaan ylös kolme asiaa, josta ollaan kiitollisia ja sit kerrotaan ne toisillemme seuraavana päivänä. Tässä tulee sit viikosta pikku kooste. Tai sanotaanko et Top Vitonen.

1. Nukkuminen

Nukkuminen on vaan niin mahtavaa. Perjantaina menin ajoissa nukkumaan ja tänään nukuin yhteentoista. En oo nukkunu niin myöhään ikuisuuteen. Syynä saatto olla se, että menin nukkumaan puol 4 aamu-yöllä, mutta silti! Niin joo, sit kävin Duxianas kokeilemassa sänkyjä ihan työn puolesta. Siellä oli sellanen Duxin pehmee sänky ja voi elämä kun en sieltä halunnu nousta. Oon tyytyväinen omaan sänkyyni, mut jos saisin sen Duxin niin kyllä kiitos, tervetuloa.

2. Perjantaian töitten jälkeen lähin juoksulenkille. Mä juoksin tän maiseman ohi ja mietin, et voi valita kattooko noita kaatuneita puita ja maalla lojuvaa roskaa vai kattooko kaunista ilta-taivasta, kuuta, ja toisella puolella parhaillaan laskevaa aurinkoa. Ja niinpä mä katsoin taivaisiin. Ja se oli parasta.

3. Löysin mun ED-hupparin, jee! Oi niitä aikoja. Tuli ikävä mun tanssijengii. Sit Lontoos kyl liityn johonki crewiin et pääsee tanssimaan kunnolla.

4. Eilinen meni myöhään mutta ei se haittaa. Oli mahtavaa et Eve kans lähti mukaan Bernsiin. Oli hauskaa, sen pituinen se. Mitä Bernsissä tapahtuu jääköön Bernsiin, ainakin mun puolesta.

5. Tää biisi jonka Laura soitti mulle eilen. Soinu repiitillä koko päivän.

Ja mitäs muuta. Kunnon treenit tänään ja sit kävelin viel rundin Stora Essingellä. Siellä on niin rauhallista, vaikee uskoo et on niin lähellä Stokiksen hälinää. Ehkä mä sit Lontoon jälkeen tuun oleen niin kyllästyny kaupunkeihin et muutan jonnekki Lappiin ja rupeen erakoks. Erä-Jorma Ulpukka. Ja sit hankin kaks ranskan bulldogii joitten nimeks tulee Mooses ja Hermanni. Toi Hermanni oli vaan hetken lohkasu, mut Mooses on ja pysyy.

HYVÄÄ LOPPUSUNNUNTAITA. Minä olen tästä lähtien nukkumassa. Koitan keksiä ens viikolle jotain jännempää kertomista.

x

Sara

Your hands are cold

Heimoi.

Ensimmäinen aprilli meni ohi ilman yhtäkään pilaa. Mitä ihmettä? Ehkä se pila oli se, ettei pilaa ollu. On ollu kylmempi, ja vaikka aurinko paisto tänään, mä palelen aina luihin saakka. Kädet oli niin jäässä, ettei punttisalilla saanu kunnon otetta mistään. Oon nähny kummallisia unia lyhyemmistä työpäivistä ja randomien ihmisten halaamisesta. Oon kattonu Prince of Egypt ja liikuttunu hulluna palava pensas-kohtauksessa. Oon ollu vähän kärsimätön tunkeilevien ihmisten kanssa ja huusin jollekin älyttömän kova-ääniselle AIK-kannattajalle että sulkis suunsa. Eli ilmeisesti siinä taas ois jotain mitä kehittää, kärsivällisyyttä näitten sekopäitten kanssa. Ilmeisesti meidän talon varastoihin on murtauduttu, älytöntä touhua. Ei mulla siellä oo mitään muuta ku tyhjiä matkalaukkuja, mut ei varmaan kauaa ennenku ne murtautuu meiänki kämppiin. Jippijaijee. Jää niin turvaton fiilis, ei oo ketään pelastamassa jos jotai tapahtuu. Sen pituinen se.

Mä ootan huomista, että pääsee tanssimaan housee ja hiphopia. Torstait on vaan parhaita. Eikä tänä viikonloppuna tapahu yhtään mitään. Eikä se haittaa, koska on jo aikakin et mä vähän kerkeisin huilata. Pää painaa viis tonnia. Ja haluun lukee, kunnon kirjoja. En oo lukenu kunnolla ikuisuuteen. Ehkä nyt, ehkä tänä viikonloppuna pystyis sen verran rauhottumaan et vois keskittyy lukemiseen. 

Tänään puntilla näin sellasen sairaan hyväkuntosen tytön ja sit mä vaan mietin et voi hertsyykelis, miks mä oon tällanen. Ja sit mä mietin, et ei musta oikeesti taida kukaan tykätä. Tai, miks musta kukaan tykkäis? Se on se perus, eiks vaan? Self-loathing, that's what I'll call it. Mulla on ainaki se ongelma, et haluun et kaikki tykkä musta. Tai ainakin jos tuntuu et joku ei tykkää musta, niin mä heti ajattelen et oon ihan hirvee ihminen. Siis mun arvo ihmisenä riippuu siitä, tykkääkö se joku ihminen musta vai ei. Niin tyhmää. Joskus oon et WHO CARES mut sit joskus oon et EVERYBODY CARES. Ei kauheen tasapainosta! Mites te tasapainoiset ihmiset mietitte? Vai onks niit sellasii tasapainosii ihmisii olemassa enää, vai onks niistä tullu yksisarvisii? Unicorneja, siis.

Sörsseli seis, heissan sveissan. Linkkaan kans tän viikon stuck on replay albumilta yhden biisin. Olin kokonaan missanu, että Beckiltä on tullu uutta matskuu, kunnes luin siitä GQ:ssä. Hyvää on.

x
Sara